Nyt näyttelyni ”Käsitöistä kuoseihin” on virallisesti avattu. Kaikkien kolmen näyttelyn avajaiset museon alueella pidettiin toissapäivänä ja helleaallosta huolimatta monet tulivat paikalle jakamaan kokemuksen. Kiitos teille – se lämmittää (sisältäpäin, hyvällä tavalla)!
Mainitsin viimeksi blogissa, että tämä on ensimmäinen yksityisnäyttelyni. Tämä tarkoitti tietysti myös sitä, että tällä kertaa vastasin koko kokonaisuudesta itse. Ehkä ajatellaan, että suurimmaksi osaksi näyttelyteokset täytyy valmistella ja kun ne ovat valmiit, ne vain ripustetaan, ja sitten se on siinä. Näin ei välttämättä ole. Minusta oli tärkeää, että koko vuoteni taustalla oleva idea tuli selväksi ja että kävijä ymmärtäisi, mistä olin saanut inspiraationi. Entisenä opettajana haluan aina selittää itseäni, mieluummin kerran liikaa kuin kerran liian vähän. Päätin siksi tekemään melko yksityiskohtaisen näyttelyluettelon, jossa oli kuvailevia tekstejä ja myös kuvia siitä, mistä olin saanut inspiraationi. Toivottavasti se auttaa kävijää ymmärtämään kuosejani. Jos haluaa mieluummin tulkita vapaasti, se on toki myös täysin sallittua.
Olen käyttänyt paljon aikaa muotoiluun ja yrittänyt tehdä sen lyhyesti. Olen myös haastanut itseni yrittämällä kääntää kaikki tekstit suomeksi ja pitää ne lyhyinä. Viime viikot ovat kuluneet pienten ja isompien asioiden järjestämiseen. Olen keskittänyt näyttelyrakennukseen, lehdistötiedotteihin, markkinointiin ja avajaisiin. Juuri nyt kaipaan valtavasti luonnostelua ja kuosien luomista, sillä sellainen luovuus on ollut hieman tauolla näyttelyvalmistelujen aikana. Kun kaikki tämä on vähän rauhoittanut, tartun lyijykynään ja palaan täydellä voimalla. Kuvakokoelmastani löytyy vielä paljon inspiraatiokuvia, eli paljon kuoseja ovat vielä tekemättä.
Kivenhakkaajan mökki on tosin hyvin pieni, mutta tuntui kyllä sekä juhlalliselta että hieman oudolta nähdä ihmisten jonottavan päästäkseen katsomaan kuosejani. Vahvin tunne on kuitenkin ilo. Ilo siitä, että onnistuin toteuttaa ensimmäisen yksityisnäyttelyni ja että se on nyt valmis vastaanottamaan kävijöitä koko kesän ajan. Ilo myös siitä, että saan tehdä tätä, mistä olen niin kauan unelmoinut, eli yhdistää pohjanmaalaisen käsityöperinteen ja kuosisuunnittelun. Ilo siitä, että saan tällä tavalla tuoda esille käsityötä ja ilo siitä, että ihmiset ovat valmiita jonottamaan päästäkseen näkemään kuosejani. Ilo siitä, että olen myynyt ensimmäisen kuositauluni ja että perinne saa siten muuttaa moderniin kotiin.